Royal Breakfast
Kaikkien odottama parvekesuudelma
Newborough beach
(samainen ranta jolla käytiin helmikuussa!)
Toukokuun ekalla viikolla koitin saada valmiiksi Writing for Children -kurssin lopputyön, eli lapsille suunnatun romaanin ekan luvun, ennen perheeni saapumista Bangoriin. Koska luennoitsija innostui ajatuksesta käyttää suomalaisia elementtejä tarinassa, päätin että sadun tapahtumat sijoittuvat Lappiin ja revontulet ja tontut ovat pääosassa tässä fantasiaseikkailussa. Vaihtarikavereiden autettua ideoinnissa tarina olikin helppo kursia kasaan ja minulla oli hauskaa kun piirsin hahmoja mallista tarinan oheen. Tässä kuvat, jotka liitin työhöni:
Syntymäpäiväni oli tänä vuonna unohtumaton sillä vietin päivän perheeni kanssa seikkaillen Bangorissa ja lähiseuduilla sekä vaihtarikaverini olivat tehneet minulle yllätyskakun! Päätimme suomalaisen Veeran kanssa pitää yhteiset synttärijuhlat 10.5 sillä hänen syntymäpäivänsä oli vain 6 päivää omani jälkeen ja vieraita olikin runsaasti kun molemmat kutsuivat kaikki tuttunsa. Edellisenä viikonloppuna kävimme katsomassa tanssiklubin kevätnäytöstä, jossa osa vaihtaritytöistä esiintyi, ja mielestäni se oli hieno show, vaikkei se SalsaStudiota voittanutkaan.
Juhlahumun jälkeen piti taas keskittyä opiskeluun kun toukokuun toiselle viikolle osui kahden kurssin deadlinet. Tein siis esseen Working with Parents -kurssille yhdestä hyväntekeväisyysjärjestöstä sekä story boxin samaiselle kurssille, jonka sisällöstä on tämä oheinen kuva:
Minun piti myös kirjoittaa kouluvierailuistani ja tämä osoittautuikin kaikista helpoimmaksi kurssityöksi, sillä siinä ei tarvinnut edes käyttää mitään julkaistuja lähteitä, vaan omat havainnot riittivät. Työn palautus olisi ollut perjantaina, mutta koska olin silloin lähdössä Liverpooliin, tein työn valmiiksi jo torstaina. Tämä oli oikeastaan hyvä juttu, sillä torstai-iltana minulla oli tuplaten ohjelmaa, kun puolalaiset tytöt olivat järjestäneet Puola-illan ja menin myös salsaamaan, sillä tämä oli viimeinen kerta kun Lauren pääsi seurakseni.
Perjantaina koitti sitten kauan odotettu reissu Liverpooliin katsomaan Kaunotar ja Hirviö -musikaalia! Lähdimme 8 vaihtaritytön voimin jo aamupäivästä, sillä halusimme ehtiä shoppailemaan ja syömään ennen esitystä. Päivä olikin hauska ja tunnelma senkuin parani kun pääsimme istumaan teatterisaliin. Meillä oli tosi hyvät paikat ja itse olin aivan täpinöissäni, sillä tarina oli ehdoton lapsuudensuosikkini ja odotukset olivat korkealla esityksen suhteen. Onnekseni en joutunut pettymään, vaan esiintyjät olivat loistavia ja lauloivat upeasti. Myös tarina oli saatu hienosti muokattua teatteriin sopivaksi. JA sain jopa otettua muutaman kuvan esityksestä, vaikka valokuvaus olikin kielletty :D
Meillä oli myös 8.5 ja 15.5 viimeiset History and Culture of Wales -kurssin reissut, joista ensimmäinen suuntautui Conwyn linnaan ja Welsh Mountain Zoo -eläintarhaan ja jälkimmäinen Bangorin läheisyydessä sijaitsevaan Penrhyn linnaan. En ole pitkään aikaan käynyt eläintarhassa, joten oli hauska katsella pingiiviinimarssia, lintujen lentonäytöstä ja simpanssien toilailuja. Conwyn linnakin oli hieno, mutta eläintarha oli päivän kohokohta. Tässä kuvia reissulta:
Viime sunnuntaina vierailimme Penrhyn linnassa, joka oli suosikkini kaikista linnoista, joissa olen Walesissa ollessa käynyt. Muut linnat ovat olleet puolustukseen tarkoitettuja linnoituksia eikä niiden sisätiloista ole mitään jäljellä, kun taas Penrhyn linna rakennutettiin isolla rahalla mahtipontiseksi kodiksi kaivoksen omistajan perheelle. Täyttä leveilyä siis koko rakennus :D ja tätä saikin sitten todistaa sisätiloissa, jotka olivat perheen äveriäisyyden peilikuva. Harmi kyllä linnan sisällä ei saanut kuvata, joten tässä kuvia puutarhasta ja linnasta ulkoa päin sekä yksi kuva, jonka otin ostamastani postikortista:
Vaikka viimeinen fieldtrip olikin hieno, niin se ei kuitenkaan ollut päivän kohokohta, ylläri ylläri. Illalla seitsemän aikaan perustimme kisakatsomon olohuoneeseeni Veeran, Viljon ja Suvin kanssa, jotta pystyimme seuraamaan Suomi–Ruotsi jääkiekkofinaalia asianmukaisesti. Katsoimme matsin siis Viljon läppäriltä, eikä edes nettisivun hetkittäiset jumiutumiset pilanneet tunnelmaa kun todistimme historiallista voittoa! Kyllä siinä paikalliset ihmettelivät kun pamahdimme ottelun jälkeen Veeran ja Viljon kanssa pubeihin laulamaan We are the Champions ja Den glider in :D täällähän ei mistään jääkiekosta mitään ymmärretä, joten oli hupaisaa juhlia kolmeen pekkaan näin ainutlaatuista suomalaishetkeä Walesissa! Kyllä se tosin vähän harmitti, ettei ollut Suomessa kun vihdoin saimme uuden maailmanmestaruuden nimiimme. Maanantai kuluikin sitten voittoa fiilistellen eikä esseen (What is Welshness) kirjoittamisesta tullut oikein mitään. Ehkä saan sen tänään aloitettua :)
Näihin tunnelmiin onkin hyvä päättää tällä kertaa. Nyt jäljellä on enää kaksi viikkoa Bangorissa ja esseenkin ohessa aion ottaa ilon irti ennen Lontoon kautta kotiin suuntaamista. Siispä palaillaan!
'Keitä ne on ne sankarit..',
Tiia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti