Enää 4 viikkoa koulua!

Noniin, kaksi kuukautta vaihtoa takana ja pitkä pääsiäisloma ja Irlanti-Skotlanti -reissu lähestyy! Loma alkaa siis 9.4 ja koulua on vaivaiset neljä viikkoa ennen sitä. Hui, kuinka nopeasti on viikot kuluneet, vaikka onhan tähän arkeen täällä jo tottunut mukavasti. Kaiken reissailun ja vaihtaritouhuilujen lomassa on myös tullut opiskeltua ja ensimmäinen kotitenttikin on jo palautettu. Takana on myös History & Culture of Wales -kurssin käsitetesti, joka ei ollut kauhean vaikea, koska tiesimme kysytyt käsitteet etukäteen.

Bilingualism & Thought -kurssin kotitentti olikin sitten toinen juttu: akateemiseen tutkimusartikkeliin perustuvat kysymykset olivat melkein käsityskykyni ulkopuolella ja muutenkin luennoilta on tarttunut mieleen lähinnä yksityiskohtia kokonaisuuden sijaan. Hankalinta koko hommassa oli kuitenkin palautus, sillä Bangorin yliopisto tekee siitä turhan monimutkaista. Kotitentti piti palauttaa sähköisen Blackboardin kautta sekä tulostettuna versiona kielitieteen käytävän päässä olevaan kurssitöiden palautuslaatikkoon ja siihen piti liittää kansilehti, johon täytetään työn tiedot ja omat tiedot. Kaikki palautukset käyvät ilmeisesti läpi sisäisen tutkinnan ja sähköisellä palautuksella varmistetaan, ettei tekstissä ole plagiointia. Hohhoijaa...no ainakin sain yhden hankalimmista koulujutuista pois alta. Kurssi on muutenkin kolmostasoa ja siihen on vielä yhdistetty jatko-opiskelijat, joten ei mikään ihme, että käsitellyt asiat ovat hieman hankalia - vaikkakin mielenkiintoisia.

Children in Context -kurssi on myös edistynyt sen verran, että luennoitsijani oli yhteydesssä yhteen kouluun, johon pääsen vierailemaan tulevina keskiviikkoina. Nyt täytyy vain järjestää tapaaminen rehtorin kanssa ja sopia yksityiskohdista. Ainoa ongelma on, että hän on kiireinen ja puhelimitse en ole vielä saanut tapaamista sovittua, mutta soitan huomenna uudestaan. Taas. Muut kurssit sujuvat mukavasti, Writing for Children -kurssilla saamme paikallisen kirjailijan Angela Robertsin pitämään meille workshopin ensi perjantaina ja hän antaa henkilökohtaista palautetta jokaisen tekstistä. Seuraavalla viikolla menemme samaisen kurssin kanssa vierailemaan kirjailija Kate Robertsin ('Queen of Welsh literature') lapsuudenmaisemissa Caernarfonissa. Hauskaa, että on tämmöistä vaihtelua eikä kaikki luennot ole aina samanlaisia.

Koulujuttujen ohessa olen käynyt taas yhdellä History & Culture of Wales -kurssin reissulla, josta teen oman postauksen kuvineen, sekä vaihtareiden kanssa pubeissa musiikkivoittoisissa tunnelmissa karaokesta, rap- ja bändi-iltaan. Ainiin, olen unohtanut mainita, että kävin kokeilemassa miekkailua! Ja menen tänään luultavasti uudestaan. Aika mielenkiintoinen ja haastava laji, en tiennyt kuinka paljon tekniikkaa se vaatii. Onneksi ihmiset siellä olivat todella mukavia, he ottivat minut heti mukaan porukkaansa ja kutsuivat myös harjoitusten ulkopuolisiin tapaamisiin. Vaikka en vielä viime kerralla oikein saanut termeistä saati säännöistä kiinni, niin toivottavasti alan oppia vähän enemmän ettei mene ihan huitomiseksi koko touhu :D no, pari muutakin aloittelijaa on tulossa tietääkseni, joten en sitten ole yksin surkea taitavien harrastajien joukossa. Ja joo, kyllä se tuntuu vähän ikävälle kun joku tökkii pitkällä tikulla, mutta ehkä osaan kohta torjua hyökkäykset vähän paremmin kuin ekoissa harjoituksissa!

Tällaisten juttujen parissa on siis aika kulunut viime aikoina. Eilen oli ihan mielettömän hieno ilma, kevät on täällä jo pitkällä Suomeen verrattuna :) tänään saadaankin nauttia sitten taas sateesta, mutta ei se hymyä pyyhi ainakaan minun kasvoilta, koska eipähän ainakaan tarvitse kärsiä Suomen pitkästä (ja joskus loskaisesta) talvesta. Sään lisäksi jatkuvaa ihmestystä tarjoilevat paikalliset nuoret, enimmäkseen kämppikseni ja muut samassa talossa asuvat (lue juhlivat) sekä samoissa pubeissa iltaa viettävät tyypit. Äänekkäät kämppikseni taitavat olla sitä juhlimista rakastavaa sorttia ja olohuoneemme on aina viikonloppuisin ja viikollakin sen näköinen.

Paikallisten pukeutumistyyli on myös hilpeyttä herättävää: pubeissa ihmisiltä löytyy vaatteita laidasta laitaan, verkkareista ja pelipaidoista juhlamekkoihin (sama variaatio kengissä), ja välillä paikallisten tyttöjen vaatteiden niukkuus saa minut lähinnä puistelemaan päätäni..en tiedä nauraako vai sääliä heitä. Jo tammikuussa kauhistelimme vaihtareiden kanssa, kun iltaisin paikallisilla ei ollut takkeja päällä baarikierroksillaan. Jotenkin tuntuu hassulta, miten sukupolvienvälinen kuilu on niin iso täällä Walesissa, aikuiset ja nuoret ovat välillä kuin kahdesta totaalisen erilaisesta kulttuurista! No yksi asia on ainakin yhteistä: kohteliaisuus. 'Hi, are you alright?' kajahtaa melkein jokaisen vastaantulijan suusta. Suomalainen vaihtarikaverini naureskeli, että hänestä tuntuu tuo kysymys huvittavalta, koska hän kuulee sen suomalaiseen tyyliin 'Ootko okei?' ja automaattisesti ajattelee, että näytänkö jotenkin oudolta tai sairaalta. :D

Sellaista tällä kertaa. Seuraavaksi on tulossa sitten kuvia ja tunnelmia viime sunnuntain reissulta. :)