keskiviikko 16. maaliskuuta 2011

-Oh yes, I wanna live in this fairytale village!

Sunnuntaina meillä oli siis kolmas History & Culture of Wales -kurssin retki ja haluan taas kertoa kuvien kera millainen päivä meillä oli, sillä tämän kurssin kaikki reissut ovat olleet mielenkiintoisia, opettavaisia ja hienoja kaiken kaikkiaan. Parhaita päiviä mitä täällä on tullut vietettyä :)

Tällä kertaa kohteemme oli Harlech Castle sekä Portmeirion ja Beddgelert -nimiset kylät. Lähdimme taas aamulla 9.30 ajelemaan bussilla ryhmämme kanssa ja onneksemme sää oli mitä parhain päivän luonteen huomioon ottaen. Vietimme siis koko päivän ulkosalla auringon paisteessa! Otsikon kommentti muuten tuli ystävältäni Laurenilta, joka ihastui Portmeirioniin kovasti, ja lupasin käydä usein kylässä jos hän sinne joskus muuttaa. :)


Harlech Castlen sisäänkäynti

"Takapiha"


Näkymiä tornista






Linna seisoo jyrkänteen laidalla.


Seuraavaksi suuntasimme läheiseen Portmeirionin kylään,
joka ei ollutkaan mikään tavallinen walesiläinen kylä kuten huomaatte..






Rachel & Lauren

Kylä oli kuin jostain sadusta pastellinvärisine taloineen,
jotka oli nimetty niiden asukkien mukaan. Sieltä
löytyi mm. merenneidon, enkelin ja yksisarvisen talot.




Wishing Well

Tyttöjen kanssa esitettiin toivomukset.




Minä, Lauren ja Rachel


Tecwyn käski pysyä poissa rannalta juoksuhiekan vuoksi!
(eli tottakai osa pojista sitten juoksenteli siellä..)



Melissa


Rachelin lempipaikka :)

Näkymä mäen päällä olleesta huvimajasta.

Kukkasia! ..maahan pudonneista osa päätyi...

...meidän hiuksiin! :D
(kuva Benin albumista lainattu, hän ystävällisesti
suostui tyttöjen hömpötyksien tallentajaksi, heh.)

Portmeirionista jatkoimme kylään nimeltä Beddgelert, Gelertin hauta,
joka on saanut nimensä kuuluisan kansantarun mukaan. Kylä itsessään on
vaatimaton, mutta menimme katsomaan tarinan koiran hautaa
sekä sen talon raunioita, johon tarinan tapahtumat kuulemma sijoittuvat.



Lohikäärmeitä löytyy Walesissa joka paikasta :)

Hauta uskolliselle koiralle, jonka sen isäntä surmasi, koska luuli koiran
hyökänneen lapsensa kimppuun, vaikka oikeasti koira oli puolustanut
lasta isoa sutta vastaan isännän ollessa metsästysretkellä ja oli siksi verinen.
Tarinan mukaan isäntä ei koskaan enää hymyillyt.

Gelertin patsas talon raunioissa yhä vahtimassa isännän lasta.

Paluumatkalla ajoimme mitä upeimpien maisemien halki ja 
pääsimme myös näkemään Snowdonian hevosenkengän.


Britannian korkein huippu Snowdon valkoisena pilvien keskellä.
Korkeuseroja on vähän hankala nähdä kuvista..



Todella kiva reissu jälleen kerran, saa taas vaan ihastella miten hienoja ja erikoisia paikkoja sitä on tullut nähtyä. Ostin Portmeirionista muistoksi kuuluisaan Botanic Garden -sarjaan kuuluvan kahvikupin, jotta voin vielä Suomessakin muistella tätä reissua kahvihetkien yhteydessä!

Keto-orvokki
(heart's-ease)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti